Millainen on yrityksesi visuaalinen järjestys?

Janne Seppäsen kirja, Katseen voima – Kohti visuaalista lukutaitoa, oli löytö aloitellessani väitöskirjani hahmottelemista kymmenen vuotta sitten. Uppouduin kirjaan tajuten, että tässä se nyt on! Seppäsen ideoima käsite visuaalinen järjestys tulisi olemaan yksi keskeisimmistä kysymyksistä, joiden turvin tarkastelisin tutkimukseni aineistoa.

Joitakin vuosia myöhemmin Seppäsestä tuli toinen väitöskirjani esitarkastajista. Sittemmin olen käyttänyt hyväkseni hänen kirjansa tuottamia ajatuksia visuaalisen yritysviestinnän koulutuksia valmistellessani.

Seppäsen tavoitteena on johdattaa lukija oivaltamaan, että kuvia, ja erityisesti kaikkea silmin havaittavaa, näkyvää todellisuutta, voidaan "lukea" kirjoituksen tapaan. Visuaalinen järjestys toimii katseen varassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Yritysmaailmassa visuaalinen järjestys tarkoittaa niitä kirjoitettuja tai usein kirjoittamattomia normeja ja tapoja, jotka paljastavat "talon tyylin". Sen piiriin kuuluvat yhtä hyvin yrityksen nettisivuston luoma vaikutelma kuin ihmisten välinen kanssakäyminen ja sanaton viestintä.

Visuaalinen järjestys on tulvillaan merkityksiä. Se sisältää arvoja, asenteita ja näkökantoja. Visuaalinen järjestys kertoo, keitä me olemme. Osaltaan se siis määrittelee yrityksemme identiteettiä.

Kuka luo työyhteisön visuaalisen järjestyksen?

Haastattelemani ammattiopettajan mukaan oppilaitoksen johtaja on luonut heidän talonsa visuaalisen järjestyksen ytimen. Johtaja haluaa ja vaatii, että laadukas linja näkyy aivan kaikessa. Tämä tarkoittaa muun muassa tasokasta ja ajan hengen mukaista opetusta; henkilökunnan käyttäytymistä ja ulkoista olemusta; koulun ulko- ja sisäympäristön tyylikästä ilmettä sekä kokonaisvaltaista siisteyttä ja järjestystä.

"Hän ymmärtää tämän yritysviestinnän laajasti. Mikä pitääkin ymmärtää nykyaikana, että se on kilpailutekijä. Se ensimmäinen mielikuva luodaan sillä kuitenkin. Ja nykyäänhän koulutkin ovat tavallaan yrityksiä, jotka kilpailevat opiskelijoista ja hankkeista. Näin julkisen koulun asemaa voi verrata yksityisyritykseen."

Keskustelumme jatkui. Totesimme, etteivät kaikki ihmiset ole yhtä herkkiä visuaalisille ärsykkeille. Tästä huolimatta silmin havaitut asiat luovat mielikuvia, jotka vaikuttavat jokaisessa ihmisessä vähintään alitajuisesti. Haastateltavani totesi, etteivät kaikki kollegat ymmärrä, kuinka suuri merkitys visuaalisilla tekijöillä on työpaikan imagon kannalta. Sivuutetaan, että pienimmätkin näkyvät yksityiskohdat kertovat yrityksen tarinaa. Ei oteta huomioon, että jokainen työntekijä on vastuussa työpaikastaan välittyvästä kuvasta.

Visuaalinen järjestys ei tarkoita sitä, että kaiken tulisi olla tiptop, johon esimerkin työyhteisössä tähdättiin. Boheemi tyyli luo aivan omanlaisensa visuaalisen järjestyksen ja viestii toisenlaisia merkityksiä. Ne voivat olla jollekulle tavoitteena.

Oma silmä mukautuu työyhteisön visuaalisiin järjestyksiin varsin nopeasti. Sen takia vieras ihminen, asiakas, voi nähdä työyhteisömme aivan toisin. Harmillista, mikäli hän näkee sen kehnompana kuin mitä itse näemme.

Entäpä, jos työpaikan visuaalinen järjestys ei vastaa työntekijän omaa arvomaailmaa? Haastateltavani mielestä kyse on valinnasta: "Kun siihen taloon astut, niin sun täytyy jollakin tavalla olla valmis kestämään sen kulttuuria. Eihän se välttämättä mene yksilön mielen mukaan aina. Pitää vain tietää, mihin itse menee mukaan. Haluanko olla pois pelistä vai haluanko olla mukana. Siinä se rajanveto täytyy tehdä."

Niinpä. Jokainen meistä varmasti haluaa tai ainakin haluaisi kuulua työyhteisöön, jonka linja luontuu itselle.

Millainen visuaalinen järjestys sinun työpaikallasi on? Kenen tahtoa se toteuttaa? Tuntuuko se sinusta luontevalta vai haluaisitko sen olevan toisin?